tiistai 1. tammikuuta 2013

Tunnustuksia


Tunnustus,tunnustuksia



Kirjasfäärin Taika lähetti minulle tunnustuksen joulukuun alkupuolella. Uuden vuoden kunniaksi otan sen vastaan nöyrästi kiittäen.
     Meemi tai ei, tunnustus lämmittää aloittelevaa bloggaajaa.
     Ensimmäisen blogipakinan julkaisin viitisen kuukautta sitten, elokuun 12. Se oli kuitenkin vain käyttöliittymän harjoittelua, joten ensimmäinen oikea torstaipakina ilmestyi 16.8.
     Tarkoitus oli silloin tällöin kirjoittaa lyhyehköjä pakinoita, mutta jostain syystä näitä on tullut useammin kuin silloin tällöin ja pidempinä kuin aiottua.
     Pitäisi pysyä mitassa. 


Taika lähetti tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle bloggaajalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.


Kahdeksan bloggaajan valinta on vaikea tehtävä, koska jokainen kirjabloggaaja ansaitsee tunnustuksen.  Kirjablogien maailma, johon olen tutustunut kunnolla vasta näiden viiden kuukauden aikana, on hämmästyttävän monipuolinen, avara ja uteliaisuutta herättävä.
     Alkuvaiheessa sain monelta bloggaajalta henkistä tukea ja neuvojakin, kuten Jokkelta, Kirsiltä, Booksyltä, Taikalta (mitenköhän tuo pitäisi taivuttaa?), Penjamilta, Veralta ja Sannabananalta.  Koska nämä ja monet muut suositut bloggajat ovat saaneet kenties moneenkin kertaan tunnustuksia, kierrätän meemiä hieman sattumanvaraisesti (mutta harkiten).
     Niin että kahdeksan tunnustukseni saajaa olkoon tässä:
Putte Wilhelmsson: Turmio ja perikato
Penjami Lehto: Jäljen ääni
Derrickus: Villa Derrickeria
Anita Konkka: Sanat
Ketjukolaaja: Tahaton lueskelija


Sitten omat tunnustukset:

1. Olen lihansyöjä. Luulen että se kuuluu ihmiseläimen evoluutioon. Mutta en väitä että se olisi terveellisin tapa elää.

2. Kun syön kalaa ja viiniä on tarjolla, juon punaista. Oluttakin juon, vaikka kohonneiden kihtiarvojen takia sitä pitäisi välttää.

3. Tällä hetkellä suunnittelen kahta Espanjanmatkaa, toista Malagaan ja toista Madridiin. Suunnittelu tarkoittaa halpojen lentojen kyttäämistä. ”Halpa” lento tarkoittaa alle 300 euroa meno/paluu yhteensä. Suunnittelu ei tarkoita aikeen toteutumista.

4. Mielijuomani on espanjalainen brandy. Taisin juoda ensimmäisen brandyni Mallorcalla keväällä 1985.

5. Ajan kerran viikossa Helsingistä Kotkaan tapaamaan äitiäni, joka täytti tapaninpäivänä 94 v.

6. Olen runsaan vuoden ajanut automaattivaihteista (DSG eli kaksoiskytkin) autoa. 

7. Sain juuri luetuksi Nelson DeMillen jännärin The Panther (2012) joka tapahtuu Jemenissa. Kun lehdet alkoivat kirjoittaa Jemenissä siepatuista suomalaisista, minusta tuntui että tiedän DeMillen ansiosta Jemenin olosuhteista enemmän kuin suomalaiset toimittajat keskimäärin. Nyt luen, ties monettako kertaa, vanhaa Peter Cheyneytä, vuonna 1953 suomennettua Kovaksikeitettyä naista (Sinister Errand, 1945). Mitäköhän siitä sitten oppii?

8. Uuden vuoden kunniaksi pitäisi aloittaa laihdutuskuuri. Niitä on monta aloitettu. Joskus, kauan sitten jopa onnistuen. Mutta nyt saattaa taas käydä niin, että lopputulos on laiha.


Lopuksi bonustunnustus kaikille bloggaajille.
     Koska kaikkiin blogeihin ei voi lähettää viestiä, tulkoon tunnustus tähän kaikkien luettavaksi lainauksena Jean-Paul Sartrelta, teoksesta Mitä kirjallisuus on? (1948. Otava 1967 ja 1976. Suomennos Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen).

”Meillä ei ole mitään takeita kirjallisuuden kuolemattomuudesta...”

”Jos me kirjailijat häviämme, sen pahempi meille. Mutta sen pahempi myös yhteiskunnalle.”

”Mutta kirjallisuutta eivät loppujen lopuksi kuitenkaan suojele Kaitselmuksen muuttumattomat säännökset: kirjallisuus on sitä mitä ihmiset siitä tekevät, itsensä valitessaan he valitsevat kirjallisuuden. Jos kirjallisuus muuttuisi pelkäksi propagandaksi tai pelkäksi viihteeksi, yhteiskunta vaipuisi jälleen hetkessä elämisen liejuun, kalvosiipisten ja vatsajalkiaisten muistittomaan elämään. Tietenkään tämä kaikki ei ole mitenkään tärkeää: maailma voi varsin hyvin selviytyä ilman kirjallisuutta. Mutta ilman ihmistä se voi selviytyä vielä helpommin.”


Eikä ole kirjaa ilman lukijaa!


  Aloitteleva bloggaaja Berliinissä syyskuussa 2012.
  Kuva: Jaakko Salovaara.

14 kommenttia:

  1. Nöyrä kiitos tunnustuksesta, vastasin siihen jo postauksessa, jossa haastoit minuun eli täällä

    http://joklaaja.blogspot.fi/2013/01/atuanin-hautaholvit-ursula-le-guin.html

    Tunnen olevani "kovassa seurassa" :)

    VastaaPoista
  2. On aina muka kuulla jotain ihmisestä "blogin takana", kiitos.

    Kiitos myös tuosta sitaatista, poimin sen muistikirjaani talteen ja makustelen sitä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Kyösti. Hyvää vuotta 2012 sinulle. Laitan meemin kiertämään heti kun joudan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän meemit karkuun juokse - minulta meni kuukauden verran paneutua tunnustuksien laatimiseen.

      Hyvää jatkoa.

      Poista
  4. Täältä tämmöinen konfessio:

    Tästä blogista tuli pian niitä blogeja, joiden uudet tekstit luen nopeasti, enkä jätä odottamaan. (sanoo nimimerkki "noin viittäkymmentä blogia seuraava")

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sami!

      Samoin, hyvää ja mukavaa tätä alkanutta vuotta!

      Poista
  5. kyösti

    oiva toikka sanoi kaj franck -dokumentissa jotenkin näin: "en mä nyt silmittömästi ihaillu esimerkiks kaj'ta tai wirkkalaa tai ketään. emmmä oo koskaan jaksanu pistää ketään jalustalle. jalustalta helposti tipahtaa."

    minulla taas on aina ollut iso taipumus ihailla jotakuta tai jotakin, muotoutua sen jonkun kaltaiseksi, olla olemassa sen jonkin kautta.

    kuten nyt vaikka sinun ja näiden sinun tekstiesi.

    kiitos!

    VastaaPoista
  6. Huikea tuo Sartre-sitaatti. Kiitos siitä(kin)! :-)

    VastaaPoista
  7. Kiva että pidit siitä.

    Sartresta voi olla montaa mieltä, enkä ole aina varma mitä mieltä minä olen, mutta lainatussa kirjassa on useita ajatuksia, jotka kantavat vuosien yli ja pistävät miettimään mitä kirjallisuus on ja miksi kirjoja kirjoitetaan ja luetaan.

    VastaaPoista
  8. Kiitos paljon tunnustuksestasi! Se olikin aivan ihka ensimmäinen kivisellä urallani bloggaajana, ja osaan arvostaa sitä.

    Nyt tosin tuli ongelma... Syrjäseutuinen sijaintini ei ole antanut edellytyksiä runsaaseen kanssakäyntiin bloggaajien kanssa, joten tunnustuksen edelleenjako tuottanee ongelmia. Tuntuu myös, että ne harvat, joille voisin tunnustuksen osoittaa, ovat jo tämän tai vastaavia palkintoja saaneet kukkuramitoin melkein. Pitäisikö meemin kulku jossain vaiheessa keskeyttää, jotta se ei joutuisi vaeltamaan maailmassa onnettomana lentävänä hollantilaisena hamaan maailmanloppuun asti? (Toisaalta mieleeni tuli toisenlainen tapa jakaa nuo kahdeksan tunnustusta: antaa kahdeksan haastetehtävää noudettavaksi...)

    Kahdeksan enemmän tai vähemmän satunnaista asiaa sen sijaan eivät tuota vaikeuksia. Tunnustan heti ensimmäisenä esimerkin vuoksi, että tunnustuksesi # 3 sai minut välittömästi liikkeelle ja kävin parin päivän takaisen lehtimainoksen perusteella Finnairin kotisivuilla, jossa on kanta-asiakkaille juuri auennut firman 90-vuotisjuhlavuoden ennakkosivusto. Malaga meno-paluuna näyttää olevan otettavissa alle 260 euron, ja Madrid vielä kympin edullisemmin.

    Olen huomannut, ettei Finnair läheskään aina jää toiseksi tai kolmanneksi tarjouskilpailuissa. Usein eBookerskin julistaa sen voittajaksi (ainakin omilla reiteilläni), bonuksena vielä välilaskuton matka perille asti.

    VastaaPoista
  9. Jos meemi on sukua evoluutiolle, niin tottahan se voi muuttua matkallaan, jos on elääkseen.

    Samaa problematiikkaa minäkin mietin. Ei kai sekään ole kivaa, jos meemi muumiotuu tutuissa nurkissa kiertäväksi kiusalaiseksi. Ellei sitten muuta muotoaan.

    Joo, huomasin F:n ilmoituksen mutta en vielä päässyt näkemään tarjousta.

    Yleensä suorat lennot mukavampia, mutta joskus vaihdonkin sietää.

    VastaaPoista